PS. Nyt kommentointi on tehty kaikille helpommaksi!
Lisäsin myös aktiivisimmat kommentoijat sivupalkkiin näkyville!

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Päivän ajatus III

Minulla on taakka. Ajan mittaan se on muuttunut yhä painavammaksi, lopulta niin raskaaksi, että jopa sen ajattelu voi saada päänsäryn alulle. Olen hiljentänyt asiasta muistuttavan äänen taka-alalle mielessäni mutta silti tiedän, että se siellä kytee, eikä se ole alkuunkaan hyvä tunne! Miten voi selvitä kaikkien lukemattomien, tekemättömien hommien kanssa, saada rästit ja velvoitteet hoidettua ja silti nauttia elämästä ilman raskasta murehtimista?
Tee asia kerrallaan. Aloita tärkeimmästä.
Tärkein homma on epäilemättä se, jonka tekemättä jättäminen kuormittaa eniten! Jos tehtävää on paljon, voi olla fiksua tarttua haastavimpaan hommaan ensin. Näin stressiä ei pääse muodostumaan ja alkava noidankehä on katkaistu alta aikayksikön.  

4 kommenttia:

  1. Hassua, juuri bloggasin maailmalle uuden tekstini punaisesta vyöhykkeestä joka juuri tämän aiheen kanssa kietoutuu hienosti yhteen :-)

    Ja arvaas mitä, mulla sellainen kokema itselläni että jos aloitan helpommasta ja nopeimmasta niin sen tekemällä jostakin vapautuu ihmeesti energiaa tarttua isompiin ja tärkeämpiin hommiin.

    Kaunista keskiviikkoa :-)

    Leena

    VastaaPoista
  2. Kiva, kun kommentoit! Käynpä siis lukemassa punaisesta vyöhykkeestä lisää...

    Kummallista, puhutaankohan me samasta asiasta? ;) Mun näkökulma ehkä ennen kaikkea liittyy asioiden laittamiseen uuteen järjestykseen ja oletus lähtökohta on, ettei kaikkea ehdi eikä halua tehdä samana päivänä (lepo on tärkeää!).

    Esimerkiksi: -käyn lenkillä - kirjoitan työhakemuksen - imuroin pölypallerot - soitan pari virallista puhelua - pesen hiukset - menen ajoissa nukkumaan... Ne asiat, joiden tekemättä jättäminen haittaa vähiten tai ei juuri lainkaan, voi jättää viimeiseksi / myöhempään ajankohtaan.

    Tajuan kyllä, mitä tarkoitat! Esimerkiksi aamuisin, kun ei ole vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa, mullakin auttaa se, että aloittaa pienistä jutuista ja siirtyy niistä sitten haastaviin.

    Kiitos, Leena! Kauniin pimeää on, joten laitoin kynttilöitä. =)

    VastaaPoista
  3. Minä olen semmoinen ikävien tekemisten siirtelijä, että tunnen suurta sympatiaa. :-)

    Minulle taas sopii haastavammista hommista aloittaminen. Kun joskus saan pakotettua itseni tekemään rästiin jääneitä hommia, olen ottanut tavaksi aloittaa itselleni kaikkein vastenmielisimmästä hommasta. Sitten kun olen saanut sen pois alta, tiedän, että seuraavat hommat eivät enää olekaan niin vastenmielisiä.

    Mutta miten oppisi tekemään kaiken heti, ettei jäisi mitään hommia rästiin... :-)

    VastaaPoista
  4. Olen jossain määrin oppinut olemaan aiheuttamatta lisää rästejä (mutta niitä kaikkia vanhimpia en ole vielä saanut pois päiväjärjestyksestä). Vaikka kyllä edelleen varmaan joka toinen kerta jää jokin ikävä puhelu roikkumaan... ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä tukalammaksi tilanne käy.

    Haastavien ja kiperien hommien valmiiksi saaminen antaa sellaisia onnistumisen kokemuksia, jotka pysyvät mielessä päiväkausia! Saa aivan uutta energiaa ja eloa tekemiseen.

    Se on se seuraava etappi, ettei mitään (ainakaan) kovin ikävää jäisi rästiin... :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...